tiistai 19. syyskuuta 2017

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas


Otava, 2017
kirjastolaina

"Alex ja Stella Rabellilta ei puutu mitään. Ainakin siltä kertojasta tuntuu kesällä 1969, jolloin hän saa kutsun sisarusten kesäparatiisiin. Hänestä tulee Alexin läheinen ystävä mutta Stellaan hän rakastuu. Poikavuosina solmittu ystävyys kantaa halki seksuaalisen heräämisen ja nuoruuden myrskyjen aina kultaisiin menestyksen vuosiin ja niiden kääntöpuolelle.

Jälkeenpäin nuo viattomat onnen ajat saavat mustat kehykset. Kuva Rabellin täydellisestä perheestä rakoilee, kun kertoja joutuu vedetyksi heidän tummiin kuvioihinsa ja alkaa tuntea yhä suurempaa vierautta. Kuka petti kenet?"

Muistan pitäneeni Westön Leijat Helsingin yllä-kirjasta todella paljon. Olen myös viime keväänä aloittanut Missä kuljimme kerran-kirjaa, mutta se on toistaiseksi vielä kesken - ehkä aloitin huonoon aikaan sen lukemisen, sillä muuta syytä en keksi sille, että Westön kirja on jäänyt kesken. Sillä kirjoittaa Westö osaa! 

Hänen tekstinsä on hyvin kirjoitettua, mukaansa tempaavaa, soljuvaa, taitavaa. Westö on yksi parhaista kuvailemaan ympäristöä. Voin suorastaan tuntea olevani 60-luvulla Uudenmaan saaristossa suomenruotsalaisten kartanolla tai Taka-Töölössä kulkemassa katuja pitkin kohti Kaivopuistoa. Rakastan suorastaan tuota Westön tapaa käsitellä Helsinkiä varsinkin. Miten taitavasti voikaan kuvailla sitä tiettyä paikkaa ja aikakautta, jossa en itse ole elänyt mutta jossa voi tuntea täysin olevansa paikalla. 

En ole koskaan pitänyt Helsingistä sen itsensä takia - viihdyn paremmin täällä ns. maakunnassa Helsingin kainalossa. Mutta miten iso hinku tuli taas etsiä asuntoa Helsingistä, keskustasta, sieltä Westön Helsingistä! Niin taitavasti hän kuvailee tuota pääkaupunkiamme. Valitettavasti koin tämän uusimman kirjan, Rikinkeltaisen taivaan kanssa, että sama taito ei yltänyt henkilöhahmoihin. 

Kirjaa kuvataan jonkinlaisena kasvutarinana ja sitä se toisaalta olikin. Westö oli tähän yhdistänyt myös hieman jännitystä mutta myös samoja elementtejä kuin Leijat Helsingin yllä-kirjassa (itseasiassa kirjan sisällä viitattiin vähän sivuten tuohon teokseen, joka oli ihan hauska idea). Osittain jopa liikaa - tuntui, että luin samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan ja tiesin jo, miten kaikki päättyy. Nautin kuitenkin kirjan parissa olemisesta ja teksti oli taattua Westöä - mukaansa tarttuvaa, nostalgista ja noh, rikinkeltaista. 

lauantai 2. syyskuuta 2017

Elokuun luetut


Elokuu oli hassu välikuukausi. Toisaalta itsellä oli elokuussa lomaa (hurja viikko) mutta myös perheen arki meillä kotona muuttui hieman esikoisen eskarin kanssa ja miehen jäädessä opintovapaalle. Itse taas olen suorittanut muutamia kesäkursseja loppuun ja tuntuu, että syksy on jo ehtinyt pitkälle sitä kautta. 

Ehdin kuitenkin elokuussa lukea reippaasti taas! Vaihdoin BookBeatin tilaukseni Storyteliin, kokeilun vuoksi. Storytelissa houkuttelee iso valikoima englanninkielisiä YA-kirjoja äänikirjoina, joista saan työmatkoille taas helposti lisäkuunneltavaa. 

Sarah Mlynowski: I See London, I See France
Milja Kaunisto: Kalmantanssi
Jenny Han: To all the boys I've loved before
Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas
Minna Jakosuo: Parempaa retkiruokaa

yhteensä 2522 sivua

Näiden lisäksi luin opiskeluja varten kaksi muuta kirjaa, mutta niitä en nyt tähän listannut lainkaan. Oikein hyvä saavutus elokuuksi kyllä! Äänikirjoina kuuntelin kaksi kirjaa, e-kirjana luin yhden kirjan ja loput ihan fyysisiä kappaleita - iso muutos aiempaan! Bloggaaminen näyttää tosin laahaavan perässä paljonkin näistä kaikista, katsotaan josko tänä viikonloppuna ehtisi muutaman luonnoksen viimeistellä ja ajastaa ensi viikolle. 

Ernest Clinen Ready Player One oli yksi kuukauden parhaista, mutta nautin myös todella paljon Maria Kallion seuraan palaamisesta Lehtolaisen Viattomuuden lopun parissa. Kjell Westön Rikinkeltainen taivas oli ehkä kuukauden pettymys - huono se ei ole, mutta odotuksiin nähden olin pettynyt. Tästä oma postaus tulossa vielä. 

Elokuussa kiertelin myös kierrätyskeskuksen kirjahyllyjä jonkin verran, ja sieltä mukaan tarttui mukava pino lisää luettavaa. Syksyn uutuuksia näyttäisi tulleen kirjaton jonossa minun kohdalle nyt useampiakin, joten syyskuuksi on aikapaljon luettavaa tiedossa. 

torstai 31. elokuuta 2017

Ernest Cline: Ready Player One


Arrow Books, 2012
Ostettu itse

"Seitsemäntoistavuotias Wade Watts pelaa peliä, jonka voittaja perii maailman rikkaimman miehen ja universumillisen virtuaalimaailmoja. Rikas pelisuunnittelija on luonut valtavan, avoimen virtuaalitodellisuuden, jonka hän muun omaisuutensa ohella testamenttaa sille joka ratkaisee sinne kätketyt kolme arvoitusta. Sekä arvoitukset että vihjeet liittyvät 70-80-lukujen populaarikulttuuriin, josta Wade tietää käsittämättömän paljon. Lopulta Wade törmää onnekkaasti ensimmäiseen ratkaisuun ja käynnistää vaaralliseksi osoittautuvan loppuvaiheen, jossa täytyy mm. pelata virheetön Pac-Man-peli ja osata Monty Pythonin vuorosanoja ulkoa."

Olen kesän aikana ehkä muutaman kerran maininnut jääneeni koukkuun Youtuben Booktube-tubettajiin. Itsellä on tietty 5-10 hengen tubettajalista, josta poimin paljon vinkkejä omalle lukulistalle - pääosin YA-genrestä, mutta myös science fictionia sekä ihan romaaneja. Ernest Clinen Ready plaeyr one-kirjaa suositteli eräänlaisissa koostepostauksissaan yllättävän moni, joten kun bongasin kirjan Adlibriksestä, nappasin sen ostoskoriin. Vasta luettuani kirjan huomasin, että Gummerrushan on tämän kirjan suomentanut jo vuonna 2012, mutta kirja mennyt täysin itseltä ohi. 

No mutta kuitenkin. Itse luin kirjan tosiaan englanniksi ja voi kuinka pidin tästä. Turhaan ei tätä Booktubessa ole hypetetty. En miellä itseäni niinkään science fictionin ystäväksi, mutta hyvin tehty dystopia/science fiction/YA-kirja vie aina mennessään. Kirjan päähenkilö Wade on 17-vuotias poika vuonna 2044 Yhdysvalloissa, jossa öljy on loppunut ja ihmiset hakeutuvat kurjasta arjesta OASIS-pelimaailmaan. OASIS-maailmassa liikutaan erilaisten konsoleiden ja visiireiden sekä hanskojen avulla, se toimii eräänlaisena vaihtoehtoisena todellisuutena monelle. Sieltä löytyy työpaikkoja, koulut, ystävät, omat maailmat ja sen sisällä voi tiettyjen sääntöjen mukaan tehdä lähes mitä vaan.

James Halliday, OASIS-maailman luoja, on kuollut muutamia vuosia aiemmin ja jättänyt pelin sisään niin sanotun pääsiäismuna-arvoituksen. Se pelaaja, joka löytää hänen kolme yllätysmunaansa ja ratkoo arvoitukset, perii koko hänen omaisuutensa. Koska aikaa on kulunut ja kukaan ei ole löytänyt näitä arvoituksia, on sen ympärille kasvanut iso teollisuus ja ryhmittymiä, jotka koettavat saada haltuunsa arvoitukset ja sitä kautta oikeudet omistaa Oasiksen ja toisin sanoen hallita maailmaa. 

Tästä tilanteesta kirja lähtee. Kirjaa joku kutsui Goodreadsin arvosteluissa "the geek fantasy" ja "nerd utopia", jotka kuvaavat parhaiten. Harrastin itse teininä tietokoneita yllättävän paljon, josta syystä tämä kirja tuntui erityisen läheiseltä ja houkuttelevalta - tunnistin paljon kirjassa liikkuvia viittauksia 80-luvun peleihin, musiikkiin, leffoihin ja sarjoihin. Lisäksi aihepiiri liikkui itseä kiinnostavan asian ympärillä. Loppuratkaisu ei varmasti yllättänyt ketään, mutta tarina oli rakennettu hienosti ja kantoi hyvin loppuun asti. 

Kirjasta on muuten tulossa ensi vuonna Steven Spielbergin ohjaama leffa, traileri tässä. Tämä on pakko mennä katsomaan! Pidin kirjasta siis todella paljon ja jos hieman erilainen dystopia-kirja kiinnostaa, niin tässä yksi vaihtoehto.