Katja Lahti ja Satu Rämö: Vuoden mutsi

Satu Rämö & Katja Lahti: Vuoden mutsi

Otava, 2014

"Vauvanaailmasta on helppo järkyttyä ja nainen ei löydäkään itsestään hehkuvaa odottajaa, ammattimaista ponnistava ja seesteistä imettäjää. "

Ensinnäkin; miksi tällaista kirjaa ei ollut kun odotin esikoistani vuonna 2010? Naisten rento ote ja huumorintaju olisi saanut minut rentoutumaan paljon enemmän, kuin netin vauvapalstat. Tunnistin kirjan tilanteista monia, vaikka kaikki raskausajan oireet eivät itseeni täysin osunutkaan. Toisaalta jokaikinen raskaus on erilainen. 

Katjan (kahden lapsen äiti) ajatukset olivat enemmän omiani vastaavia myös kahden lapsen äitinä. Silti nautin suunnattomasti myös Sadun kirjoittamista osioista - varsinkin niistä, missä käsiteltiin miten asia hoidetaan Islannissa. 

Kirjan paras luku oli se, missä annettiin kullanarvoisia neuvoja miten äiti voi saada omaa aikaa mm kauppareissujen muodossa. Been there, done that. Paitsi sitä näpistystä. Pitänee kaivaa kirjastosta myös kirjasarjan kakkososa, Vuoden mutsi 2. 

Arvostelu: ★★★★

Gayle Forman: Jos vielä jään

Gayle Forman: Jos vielä jään

WSOY, 2014

arvostelukappale

"17-vuotiaalla Mialla on kaikki: rakastava perhe, ihana poikaystävä, valoisa tulevaisuus täynnä musiikkia...kunnes koko perheen automatka lumisena päivänä muuttaa silmänräpäyksessä kaiken. Elämän ja kuoleman välillä häilyessään Mia pohtii yhden kriittisen päivän ajan elämäänsä ja kohtaloaan. Riittääkö hänen sielunkumppaninsa rakkaus pitämään hänet täällä? Traaginen, mutta myös toiveikas kertomus rakkaudesta, musiikista ja elämästä. "

Sain tilaisuuden tutustua maailmalla ilmeisesti enemmänkin suosittuun kirjaan, Jos vielä jään sekä siitä kertovaan elokuvaan (ensi-ilta oli 5.9.2014). Tilaisuus tuntui sopivan minulle kuin nenä päähän, sillä olen erittäin heikkona näihin nyyhkitarinoihin ja juoni vaikutti mielenkiintoiselta. En toisaalta arvosta erilaisia yliluonnollisia asioita, mutta tässä asia oli käsitelty tarpeeksi siististi.

Kirja kertoo siis Miasta ja hänen perhettään koskevasta tragediasta, sekä sitä seuranneista 24 tunnista. Tykkäsin kirjassa siitä, että tarinaa käytiin takaumien kautta aina nykyajan keskellä. Naurahdin monta kertaa Mian kuvaillessa miten hän ja paras ystävä Kim olivat tutustuneet; miten rock-vanhemmat olivat "pettyneitä" Mian valitessa klassisen musiikin. Kirja tuli luettua kahdessa päivässä, sen verran se nappasi mukaan. Tykkäsin kirjasta siis :) 

Mutta vielä enemmän tykkäsin elokuvasta! En voi uskoa, että suosin tässä tapauksessa elokuvaa kirjan yli, mutta elokuva sai minut liikuttumaan entistä enemmän. Vaikka tiesin, miten elokuvassa käy, oli kuvaus, roolitus, musiikit, kaikki tehty niin loistavasti, että nyyhkin lähes koko elokuvan ajan. Kiitos tästä kuuluu musiikille ja Chlöe Grace Moretzin aivan mielettömän hienolle roolisuoritukselle. 

Arvostelu: ★★★★

Lipuista ja kirjasta kiitos SF Film